Laajennettu oppivelvollisuus vaatii jatkuvaa kehittämistä

Julkaistu

Kategoria

Laajennettu oppivelvollisuus on ollut käynnissä nyt vuodesta 2021. Kuntavaalien alla tulisi tarkastella onko muutos toiminut ja mitkä ovat sen tulokset.

Oppivelvollisuuden laajentamisen tavoite on nostaa koulutus- ja osaamistasoa kaikilla koulutusasteilla, kaventaa oppimiseroja sekä kasvattaa koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja lasten ja nuorten hyvinvointia. Tavoitteena on, että jokainen nuori suorittaa toisen asteen koulutuksen. (Lähde: Opetus ja kulttuuriministeriö)

Ennen uudistusta huomautettiin kuinka pelkästään perusasteen tutkinnon varaan jää vain muutama prosentti, vaikka sitten eri syistä n. 15% ikäluokasta jää ilman toisen asteen tutkintoa. Tuttuun tapaan tässäkin kysymyksessä näkyi oikeisto / vasemmisto -jakolinja, jossa oikeisto vastusti laajennettua oppivelvollisuutta enemmän kuin vasemmisto, joka pääasiassa kannatti muutosta.

Laajennetun oppivelvollisuuden tuloksia kannattaa arvioida tavoitteiden kautta. Lisääkö se toisen asteen koulutuksen määrää, millä hinnalla ja mitkä ovat tämän tosiasialliset seuraukset?

Uuden lain piirissä vuonna 2021 aloittaneet nuoret ovat pääsääntöisesti saaneet tutkintonsa, mutta 7% on edelleen ilman opiskelupaikkaa tai tutkintokoulutusta. Ero ammatillisen ja lukiokoulutuksen jälkeen ovat suuret. Joka kymmenes ammatillisessa koulutuksessa aloittanet ovat ilman opiskelupaikkaa 2024 lopussa, kun lukiolaisista vain 2%. Osa heistä on suorittanut valmentavan koulutuksen joko tutkintoon tai työhön ja itsenäiseen elämään.

Raporteista ei pysty tällä hetkellä sanomaan muuta kuin, että suurempi osa on ikäluokasta jonkinlaisen koulutuksellisen tuen ja ohjauksen piirissä kuin aiemmin. Se on syrjäytymisriskissä olevien nuorten kannalta hyvä asia, mutta ei välttämättä lisää koulutuksellista tasa-arvoa. Oppivelvollisuuden laajentamisen kuva tarkentuu opetusministeriön mukaan myöhemmin.